Puutarhahetki - suurien unelmien puutarhablogi

Tänä kesänä puutarhamme on tarjonnut aivan uusia näkymiä, sillä monella istutusalueella kasvit ovat vihdoin rehevöityneet ja kasvaneet kunnon mittoihin. Voi, miten olenkaan riemuinnut puutarhakierroksillani huomatessani, kuinka puutarhassamme alkaa lopultakin monin paikoin näyttää siltä, mitä olen suunnitellut! Ero viime kesään on useassa kohdassa huima, vaikka vanhimmat, seitsemän vuotta sitten perustetut istutukset olivat vuosi sittenkin jo kauniisti kasvaneet. Nyt yksittäisten kukkijoiden lisäksi olen entistä enemmän päässyt ihastelemaan myös suuria linjoja, kokonaisia istutusalueita ja niiden yhdistelmiä. Tervetuloa kanssani kuvakierrokselle puutarhamme suurien linjojen pariin!:)

Kaaripenkki on ensimmäinen perustamamme istutusalue. Pionit 'Shirley Temple', 'Karl Rosenfield', ja 'Sarah Bernhardt' ovat kukintavuorossa. Kuunliljat ovat vihdoinkin kasvaneet komeiksi ruusukkeiksi, ja niistä muutama pääsee pian jaettavaksikin. Värimintun 'Fireball' kasvuston keskeltä kurottelevat korkeuksiin nuppujaan kasvattelevat puuliljat 'Pink Palace'.

Kaaripenkki toisesta suunnasta. Kuunliljojen ympärillä ovat helmililjat ja posliinihyasintit kypsyttelemässä siemeniään, joita levittelen loppukesällä taas entistä laajemmalle alueelle.

Kaaripenkin takaosaa. Tuoksukurjenpolvi ja idänkurjenpolvi 'Plenum' kukkivat. Niiden välissä punaväriminttu kohoaa tiiviinä kasvustona.

Varjolilja aloittelee kukintaansa Keltaisessa Pisteessä rinnallaan vielä nupussa oleva aurinkonauhus. Taustalla Kaaripenkkiä.

Metsäpuutarhan takaosasta kohti O-penkkiä, Puolikuunpenkkiä ja Sydänpolkua aukeava näkymä on tällä hetkellä yksi suosikeistani.

Porraspenkissä värililjojen nuput lupailevat runsasta kukkaloistoa. Niiden taustalla kukassa mm. vaaleanpunainen myskimalva 'Rosea' ja suloinen enkeliperhoangervo. Kiinanpioni 'Kansas' kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa, muut Porraspenkin pionit antavat vielä odottaa kukintaansa tuleviin vuosiin. Vasemmalla takana Kohopenkissä violettina hehkuu hopeatäpläpeippi 'Beacon Silver'.

Terassin edustalla neilikkaruusut 'Pink Grootendorst' ja valamonruusu muodostavat vaaleanpunaisen aidanteen. Oikealla maanpeitekasvina kasvava tuoksuköynnöskuusama 'Serotina' aloittelee kukintaansa. Vasemmalla Rinnepenkin yläosaa peittää lamohietakirsikka.

Aamuaurinko leikittelee Kivikkokasvialueen ja neilikkaruusujen yllä. Kivikkokasvialueella hopeatoppo on kasvattanut kauniit kukinnot, edessä oikealla tiivinä kasvustona kohoaa euroopanalppitähti.

Tästä postauksesta jäivät puuttumaan Lilja-, Pioni- ja Angervorinne sekä Kivikkolaakso, joiden kuulumisiin palailen lähiaikoina. Niistä ei vielä samanlaista tunnelmaa löydy kuin vanhemmista kukkapenkeistä, sillä ne on perustettu vasta viime vuonna. Useita kauniita kukkijoita niistä kuitenkin löytyy, joten kuvia on ehdottomasti luvassa!:)

Lämmintä ja lempeää viikonloppua!

Meillä oli alun perin tarkoituksena osallistua tänä vuonna Avoimiin Puutarhoihin ensimmäistä kertaa. Lopulta minulla kuitenkin petti pokka, sillä meillä on melkein puolet pihasta enemmän tai vähemmän auki kaivettuna. Neljä uutta istutusaluetta on pahasti kesken, terassin laajennus on edelleen osittain lautakasan asteella ja etupihallakin on kiveystä varten muutama neliö aivan kynnöksellä. Tottakai puutarha on aina kesken, mutta tänä vuonna meillä on kaikki niin vaiheessa, ettei vielä ollut meidän aikamme.

Ensi vuonna sen sijaan aiomme osallistua Avoimiin Puutarhoihin. Emme ole aiemmin vierailleet tapahtuman aikana auki olevissa puutarhoissa, sillä vauva- ja taaperoikäisten lasten kanssa lähteminen on tuntunut jotenkin hankalalta. Nyt nuorimmaisen ollessa jo 3-vuotias päätimme vihdoin lähteä puutarhakierrokselle. Tämä toimi toisaalta myös jo valmistautumisena ensi vuoteen, sillä puutarhojen ihastelun lisäksi saimme tärkeää tietoa esimerkin muodossa oman puutarhan avaamista ajatellen. Esittelen nyt lähipäivien aikana muutaman kauniin pohjoissavolaisen puutarhan, omistajiensa luvalla tietenkin.

Ensimmäisenä vierailimme Sonkajärvellä Eevan ja Jorman ruusutarhassa, jossa on 170 erilaista pensasruusua ja 70 erilaista pionia, mutta myös valtavan paljon muuta nähtävää. Tervetuloa mukaan kuvakierrokselle tähän vehreään puutarhaan!

Kaariportin alta kulkee tie ruusujen ja pionien rajaamaan puutarhahuoneeseen.

Portin vieressä vahtia pitävät pöllöt ja ehkäpä puutarhatontutkin ovat kotosalla pikkumökissään.

Tämän puutarhahuoneen keskellä on penkki, jossa voi nauttia pionien ja ruusujen tuoksusta ja näyttävyydestä. Suurien kasvinlehtien avulla tehtyjä betonitöitä löytyy puutarhasta useasta kohtaa. Tässä betonilehden keskellä kasvaa keltamaksaruohoa.

Puutarhaa kuvaavat pionien ja ruusujen lisäksi valtavan suuret, rehevät, monilajiset istutusalueet.

Suuria kuunliljoja on puutarhassa paljon. Kookkaita koristeheiniä on käytetty kivasti perennojen joukossa tuomassa keveyttä ja korkeutta istutuksiin.

Samaa istutusaluetta toiseen suuntaan. Taustalla avautuu sykähdyttävä peltomaisema.

Liljoja, keltamaksaruohoa ja kesäpikkusydäntä kukassa

Osa pioneista oli tapahtuman aikaan kauneimmillaan, osa vielä nupussa.

Puutarhataidettakin löytyy. Taustalla yksi suurista istutusalueista.

Kukkameren keskeltä löytyy viihtyisä istuskelualue. Kukassa mm. kurjenpolvet ja mooseksenpalavapensas. Taustalla vasemmalla mm. vuorenkilven peittämää maakellaria.

Tässä kelpaa istahtaa ja nauttia ympäröivästä puutarhasta. Levähdetäänkin tässä hetkinen ja jatketaan kierrosta eteenpäin seuraavassa postauksessa.:)

Vierailitko sinä Avoimissa Puutarhoissa? Tai avasitko oman puutarhasi yleisölle?

Aurinkoista uutta viikkoa!

Postasin toissa päivänä (omistajan luvalla) Sonkajärvellä sijaitsevasta Eevan ja Jorman ruusutarhasta, jossa vierailimme Avoimien Puutarhojen aikaan. Nyt kuvakierros tässä kauniissa puutarhassa jatkuu. Tervetuloa mukaan!

Runsaan, mm. pioneja ja kuunliljoja sisältävän kukkapenkin edessä on näyttävä kivillä toteutettu alue. Siniset koristekivet luovat vaikutelman virtaavasta vedestä.

Mm. kuunliljat, nauhukset, kurjenpolvet ja kirjolupiini muodostavat sopusointuisan kokonaisuuden.

Kuunliljarivistö toimii kauniina reunuksena pitkälle perennapenkille, jossa kukassa on mm. varjoliljoja, pioneja ja jalopähkämöä.

Metsän rajassa on lampi, jonka luona puutarha ja ympäröivä luonto yhdistyvät sulavasti. Lammen ympärillä kasvaa mm. keltaista kurjenmiekkaa, kuunliljoja ja saniaisia.

Lammen rannan läheisyyteen on tehnyt pesänsä suuri lintu.

Perennapenkkiä täydentää sinkkiammeeseen tehty orvokki-istutus.

Perhoset liihottelevat seinällä pöllöjen pitäessä vahtia hyllyllä.

Polkupyörät ovat puhjenneet kukkaan.

Mansikkamaalla suojaverkot on viritetty tyylikkäiden tukien varaan.

Suuri lyhty täydentää hienosti runsasta istutusta, jossa on mm. kesäpikkusydäntä, kuunliljaa, varjoliljaa ja pioneja.

Kuvakierros pohjoissavolaisissa puutarhoissa jatkuu blogissani taas huomenna.:)

Hauskaa keskiviikkoa!

Tämän viikon teemana blogissani ovat ihanat pohjoissavolaiset puutarhat, joissa pääsin vierailemaan Avointen Puutarhojen yhteydessä. Kuvakierros jatkuu vielä parin kuvan verran sonkajärveläisessä Eevan ja Jorman ruusutarhassa, jonka jälkeen pääsemme siirtymään Säyneharjuun. Kuvat puutarhoista julkaisen niiden omistajiensa luvalla. Tervetuloa jatkamaan kierrosta eteenpäin kauniiden pihapiirien parissa!

Eevan ja Jorman ruusutarhassa maakellari sulautuu kauniisti ympäristöön. Kellarin päällä kasvaa mm. vuorenkilpeä ja neilikkaa.

Maakellari vielä toiselta puolelta

Nyt matkamme jatkuu Lapinlahdelle Säyneharjuun, joka on maatilan pihapiiri kauniissa järvi- ja peltomaisemissa. Puutarhasta löytyy paljon puuvartisia kasveja, mutta myös runsaita perennapenkkejä ja hyötytarha. Lapsemme ihastuivat paikkaan ikihyviksi, sillä samanikäistä seuraa ja kivoja leikkipaikkoja oli myös tarjolla.

Suurella istutusalueella talon sisääntulon edessä kukkivat mm. sormustinkukat, pionit ja myskimalva. Edessä reunuskasvina on mansikkaa.

Samaa istutusaluetta toisesta kohden. Havuja on perennojen seassa tuomassa penkkiin rakennetta ja ilmettä myös kasvukauden päätyttyä.

Tämäkin puutarha sijaitsee todella komeissa, maalaisromanttisissa maisemissa.

Hyötytarhan luo on hauskasti istutettu myös perennoja.

Rinteessä sijaitsevalla kasvimaalla on hyödynnetty myös kierrätysmateriaaleja, ja esimerkiksi herneiden tukena toimivat vanhan patjan jouset.

Kaunis kasvimaa tarjoaa niin iloa silmälle kuin ruokaa lautaselle.

Tässä vielä linkit kahteen aiempaan postaukseeni Avoimista Puutarhasta:

- osa 1: Eevan ja Jorman ruusutarha

- osa 2: Eevan ja Jorman ruusutarha

Seuraavassa postauksessa jatkamme matkaa lapinlahtelaiseen hieman japanilaista tunnelmaakin sisältäävään puutarhaan.

Iloa päivääsi!

Avointen Puutarhojen kuvakierros jatkuu tänään Lapinlahdelle Laila ja Jorma Laitisen pihalle, jossa suurten, rehevien perennaistutusten lisäksi on ripaus japanilaista henkeä erityisesti puutarhalammen tuntumassa. Myös kaunista puutarhataidetta löytyy. Kuvat julkaisen puutarhan omistajan luvalla. Tervetuloa mukaan!

Talon takana rinteessä on todella suuri, runsaslajinen istutusalue, jossa on hyödynnetty luonnonkiviä tuomaan ilmettä. Alueella kasvaa mm. tuivio, vuorenkilpeä, hopeahärkkiä ja akileijaa.

Etualalla oikealla kasvimaata. Edellisen kuvan istutusalue jatkuu taustalla. Talon seinustalla kukkii pitkä rivi mm. pioneja.

Vielä samaa suurta istutusaluetta. Keskellä kasvaa herkullisen värinen akileija, etualalla kukkii ruohosipuli. Oikeassa laidassa tuivio ja vuorenkilpeä.

Kukkapenkit on siististi rajattu nurmesta kanttaamalla. Suuren istutusalueen kaareva muoto on kaunis.

Samaa suurta penkkiä vielä toisesta suunnasta, jossa omenapuu kurottaa oksansa perennojen ylle.

Talon sisäänkäynnin puolella on laatoitettu oleskelualue, jonka luo on tehty kivikko luonnonkivistä. Ajuruoho kasvaa kivien väleissä. Keskellä pieni vesiaihe.

Ajuruohon on annettu levitä kivasti laattojen väleihinkin. Taustalla heinäseipäistä tehty köynnöstuki.

Oleskelualueen toisessa laidassa on penkki suloisen ruukkupuutarhan keskellä. Yksi ruukuista on nostettu vanhaan rottinkituoliin.

Vanhoista tavaroista tehtyä puutarhataidetta

Takapihan puolella löytyy myös varjoisaa aluetta suurten puiden alla. Betonista tehty vesiallas on asetettu sormivaleangervon juurelle. Oikealla etualalla kasvaa varjohiippaa. Sammaloituneet kivet ja tiilet sopivat hyvin tunnelmaan.

Kaarevat muodot jatkuvat täälläkin. Kuunliljat kasvavat rehevinä pihlajan alla. Levähdetään hetki tässä puun katveessa ja jatketaan kuvakierrosta eteenpäin seuraavassa postauksessa.

Tässä vielä linkit aiempiin postauksiini Avoimista Puutarhoista:

- osa 1: Eevan ja Jorman ruusutarha

- osa 2: Eevan ja Jorman ruusutarha

- osa 3: Eevan ja Jorman ruusutarha ja Säyneharju

Iloista viikonloppua!

Viikon ajan blogissani on ollut teemana Avointen Puutarhojen upeat pihat, joissa pääsin 7.7. käymään, ja nyt on postaussarjan viimeisen osan aika. Toissa päivänä postasin (omistajan luvalla) Lapinlahdella sijaitsevasta Laila ja Jorma Laitisen pihasta, ja tänään kuvakierros tässä ihanassa puutarhassa jatkuu. Tervetuloa mukaan!

Suloinen kaarisilta johtaa yli pienen puron. Taustalla avautuu puutarhalampi, joka toimii myös sadevesilammikkona. Japanilaista tunnelmaa luovat kivien ja havujen yhdistelmät, lyhdyt ja ruukuissa kasvavat japaninvaahterat.

Lampi toisesta suunnasta. Oikeassa reunassa olevalla penkillä on ihana istahtaa pionien tuoksussa lammen heijastuksia katsellen.

Hempeät vaaleanpunaiset lumpeet olivat avanneet kukkansa juuri parahiksi Avoimia Puutarhoja ajatellen.

Lammen lähistöllä olevan huvimajan luona on vehreää. Kesäkukat kukkivat suuressa padassa, niiden edustalla jättipoimulehteä.

Huvimajalta matka jatkuu puutarhan nurkkaukseen, josta löytyy kaunis, muotoonleikattu puu, kyltin mukaan bonsai-lehtikuusi. Etualalla maanpeitekasvina mesimarjaa, vasemmalla mansikkaa, oikealla kurjenpolvea. Taaempana keskellä kukkii sinivaleunikko. Istutusalueen rajauksena on hauskasti käytetty vanhoja kattotiiliä. Istutusalueen takana näkyy suuri puutarhaportti.

Puutarhaportin luona kukassa kesäpikkusydäntä. Laikkukirjokanukan kirjavat lehdet tuovat valoa kasviryhmään.

Puutarhaportin alta kuvattua. Vasemmalla laikkukirjokanukka, oikealla komealehtinen rotkolemmikki. Valkeiden koristekivien puro virtaa istutusalueen halki.

Puupöllin nokkaan nostettu, betonista tehty, kauniisti sammaloitunut allas ja pieni lintupatsas sen laidalla ovat hieno yksityiskohta.

Harjateräksestä ja paksusta rautalangasta tehdyn puutarhaportin alta käy polku runsaan, monilajijen istutusalueen halki, jonka toisella laidalla on vastaavanlainen portti.

Sama istutusalue toisesta suunnasta. Oranssit liljat availevat nuppujaan, eteläruusuruoho kukkii violettina ja vasemmassa laidassa kukassa on vaaleanpunainen ruusu.

Samaa istutusaluetta vielä polulta päin. Reunuskasvina polun varrella kasvaa herkkää, vaaleanpunaista kurjenpolvea upeina mättäinä.

Tässä vielä linkit aiempiin postauksiini Avoimista Puutarhoista:

- osa 1: Eevan ja Jorman ruusutarha

- osa 2: Eevan ja Jorman ruusutarha

- osa 3: Eevan ja Jorman ruusutarha ja Säyneharju

- osa 4: Laila ja Jorma Laitisen piha

Tähän päättyy kuvakierros kauniissa pohjoissavolaisissa puutarhoissa, joissa pääsin Avointen Puutarhojen yhteydessä vierailemaan. Lämmin kiitos vielä kaikille puutarhojen omistajille, että avasivat puutarhansa yleisölle, ja että sain julkaista kuvat! Kävin Puutarhaliiton sivuilta kurkkaamassa, ja ensi vuonna tapahtuma järjestetään sunnuntaina 5.7. Merkkasin sen jo kalenteriini, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, meillä on puutarha avoin kävijöille silloin.:)

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

En osaisi kuvitella puutarhaamme ilman ruusuja. Vaikka ruusut eivät meillä pääroolissa kasvivalikoimassa olekaan, on niitä vuosien aikana kertynyt jo mukava määrä. Ruusuissa viehättävät minua toki kauniit kukat ja ihana tuoksu, mutta ne ovat meillä toimineet myös hyvinä tilanjakajaistutuksina. Esimerkiksi poreallasterassia rajaa etupuolelta lähes koko kesän kukkiva neilikkaruusurivistö höystettynä yhdellä hansa- ja yhdellä valamonruusulla. Ruusuryhmä taas on mukana rajaamassa tontin takaosaan jäävää metsäpuutarhaa muusta pihasta. Meillä suurin osa ruusuista on melko korkeaksikin kasvavia pensasruusuja, jolloin niitä voikin hyvin käyttää vähän aidanteen tapaan. Köynnösruusuja olen hankkinut parin viime vuoden aikana nuotiopaikalle johtavien puutarhaporttien kupeeseen kaveriksi kärhöille, ja tänä vuonna istutin niitä myös etupihalle.

Puistoruusu 'Ilo' on suloinen vielä nupullaan, mutta...

... kaunis se on täydessä kukassaankin.

Juhannusruusu kukki meillä tänä vuonna juuri juhannuksen aikaan.

Punalehtiruusun kukat ovat melko vaatimattomat, mutta sen sinertävänvihreät lehdet tuovat kauniin vivahteen ruusuryhmään.

Keijunruusu 'Dart's Defender' on myös yksi Ruusuryhmän sulostuttajista...

... kuten myös todella pitkään kukkiva neilikkaruusu 'F.J. Grootendorst'...

... ja kirjoapteekkarinruusu.

Tornionlaaksonruusun istutin viime syksynä metsäpuutarhan toiseen laitaan mm. pähkinäpensaiden ja heisiangervon kaveriksi.

Tiiunruusu on uusin ruusuhankintani ja se kukki kauniisti kesäkuussa. Se pääsi paraatipaikalle Liljarinteen etuosaan, josta siirsin japaninmagnolian sille paremmin sopivalle paikalle.

Valamonruusu ilahduttaa kukillaan ja tuoksullaan terassin laidalla.

Terassin edustaa. Neilikkaruusut kukkivat pakkasiin asti, niiden joukossa näkyy tällä hetkellä kukkiva valamonruusu. Oikealla alhaalla kukassa maanpeitekasvina kasvava tuoksuköynnöskuusama 'Serotina', vasemmassa laidassa lamohietakirsikkaa.

Ensimmäinen nuotiopaikan lähistöllä olevista köynnösruusuista avasi jo yhden nupuistaan. Muiden kukintaa saamme odottaa vielä jonkin aikaa.

Ruusuisia kesäpäiviä!

Minulla on monivuotisten yrttien alue työn alla, ja sitä varten tarvitsin myös kaarisillan. Niinpä mies sellaisen minulle nikkaroi. Yhdessä mittailimme ja suunnittelimme, miten silta tehtäisiin, ja minä tein piirustuksen, joiden perusteella mies rakensi sillan. Tarvikkeina käytimme terassin rakennuksesta ylijääneitä terassilaudan pätkiä. Lisäksi siltaan tarvittiin ruuveja. Silta saa jatkossa vielä mustan värin, jolloin se sopii paremmin istutuslaatikoiden ja kasvihuoneen sävymaailmaan. Yrttitarha valmistuu lähiaikoina, joten loppukuun aikana on luvassa kuvia sillasta myös lopullisella paikallaan.

Mustaa puuöljyä vaille valmis kaarisilta

Tästä homma lähtee. Ensin mitataan, kuinka pitkä ja korkea sillan tulisi olla. Sen perusteella tehdään paperista malli, jonka avulla piirretään sillan muoto lankuille. Halutessaan alemman kaaren voi jättää piirtämättä, jos silta voi olla alareunastaan suora. Me kuitenkin halusimme, että sillan alle jää tilaa. Esim. puukkosahalla sahataan puukappaleet mallin mukaan. Jos silta on niin korkea, että lautoja tarvitaan päälleikkäin useita, ne ruuvataan sahaamisen jälkeen yhteen. Tämän jälkeen vielä hiotaan sahatut pinnat sileiksi.

Sitten päästään ruuvaamaan päällilautoja paikoilleen. Ensin kannattaa mitata, kuinka monta lautaa siltaan tarvitaan, ja meneekö luku tasan. Lautojen latominen kannattaa aloittaa keskeltä ja edetä siitä sillan päätyjä kohti. Jos sillan kaari on kovin jyrkkä, kannattaa käyttää kapeaa lautaa, jotta laudan saa kummastakin reunastaan tiiviisti ruuvattua kiinni sillan kaariin.

Valmiin kaarisillan sovittelua paikoilleen. Tuskin maltan odottaa, että saan alueen viimeisteltyä!:)

Onko sinulla puutarhassasi siltoja, pitkospuita tai muita vastaavia kulkuväyliä?

Ihanaa viikonjatkoa!

Kivikkolaaksossa on kukintavuoro vaihtunut kesäkuun jälkeen, ja sen myötä kivikon ilme taas muuttunut toiseksi. Olen pikkuhiljaa istuttanut alueelle uusia kasveja ja lisännyt kiviä, mutta vielä vähän alue on toisesta päästä kesken. Tällä hetkellä puutarhassa on niin paljon kaikkea muuta "kiireellisempää "tekemistä, että viimeisten kivien latominen jäänee syksyyn. Tässäpä kuvia Kivikkolaakson tämän hetken väripilkuista!

Etelänmunkki on kirkkaan sinisine kukkineen todellinen kaunotar.

Edessä kangasajuruoho, kiven takana kirjavalehtinen nurmiajuruoho 'Foxley' muodostavat jo pienet kukkamatot.

Kaukasianmaksaruoho availee ensimmäisiä nuppujaan. Oikealla kukintavuoroon vielä odottelee kalliomaksaruoho, jonka edessä hauskana tuppona kasvaa sininata.

Keltamaksaruoho 'Yellow Queen' kukkii astinkiven ympärillä. Taaempana mehitähtiä, sininataa ja kangasajuruohoa.

Elleninneilikan viimeiset kukat ovat taipuneet sateiden jälkeen kohti kiviä.

Tarhalapinvuokko kukki ensimmäisen kerran kesäkuussa ja aloittelee nyt jo uutta kukintakierrosta. Sen siemenhahtuvatkin ovat kauniita.

Yksi mehitähdistä kukkii aivan maanrajassa upein vaaleanpunaisin kukin.

Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua!

Pionien kukinta on aina yksi kesän kohokohdista niiden suurien, näyttävien, hyväntuoksuisten kukkien vuoksi. Olen lisännyt pionien määrää vuosittain, ja tänäkin vuonna on luvassa muutamien kaunottarien ensimmäinen kukkiminen puutarhassamme. Toisaalta pionit komistuvat vuosi vuodelta, joten vanhojen kukinta on taas tänä vuonna aiempaa hienompi. Nyt kukkia on vanhimmissa pioneissamme jo sen verran, että raaskin leikata niitä sisälle maljakkoonkin. Tervetuloa pionikierrokselle puutarhaamme!

Kiinanpioni 'Shirley Temple' ehtii meillä aina kukkaan ensimmäisenä.

30.6. 'Shirley Temple' sai vielä kukkia yksin Kaaripenkissä. 'Sarah Bernhardt' ja 'Karl Rosenfield' olivat tiukasti nupussa.

Kaaripenkki 30.6.

Seuraavaksi nuppunsa avasi 'Sarah Bernhardt'.

Vaikka 'Sarah Bernhardt' onkin melko "peruspioni", tykkään siitä tosi paljon ja se on ehdottomasti yksi pionisuosikeistani.

Kaaripenkin viimeisenä nuppunsa avasi jälleen kiinanpioni 'Karl Rosenfield'.

Kaaripenkki 11.7. Kiinanpioni 'Shirley Temple' lopettelee kukintaansa, 'Sarah Bernhardt' ja 'Karl Rosenfield' availevat nuppujaan vielä jonkin aikaa.

Mehiläiset käyvät sateen jälkeen juomassa pionien kukkiin kertyneistä vesipisaroista.

Porraspenkin ainoaksi kukkijaksi jäi tänä vuonna kiinanpioni 'Kansas'. Ehkäpä ensi kesänä näen vihdoin jo muidenkin siellä kasvavien pionien kukintaa, sillä ainakin lehtiruusukkeista päätellen nekin voivat hyvin.

Liljarinteessä nimetön kiinanpioni kukkii jo ensimmäisenä vuonna istutuksen jälkeen. Voisikohan tämä olla 'Bowl of Beauty'?

Myös tarhapioni 'Rubra Plena' kukki tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Kohopenkissä kiinanpioni, jonka olen ostanut 'Bowl of Beauty':na, mutta jonka lajikkeesta en kuitenkaan olisi niin varma aiempien vuosien kukinnan perusteella, on vielä nupussa.

Meillä pioneja on 23 eri lajiketta, mutta vasta seitsemän lajikkeen kukinnan olen nähnyt. Jännitettävää tuleville kesille riittääkin: josko jo ensi vuonna edes puolet pioneistamme palkitsisi minut kukinnallaan. Onko sinulla lempipionilajiketta?

Mukavaa uutta viikkoa!

Kirjoitin aiemmin omavaraisuuspostaussarjaan liittyvässä marja-aiheisessa postauksessani puutarhamme mesimarjoista ja lakoista. Sainkin toiveen teiltä lukijoilta, että kertoisin vähän tarkemmin, miten näitä marjoja olemme kasvattaneet. Muistan itsekin, kun muutama vuosi sitten etsin tietoa mesimarjan ja lakan viljelystä kotipuutarhassa, ja ainakin silloin sitä tuntui olevan vaikea löytää. Tässäpä siis vinkkejä siihen, miten olemme saaneet ne meillä menestymään!

Kesän ensimmäiset mesimarjat ovat puutarhassamme pian kypsiä.

Mesimarjasta viljellään sekä pölyttäjä- että satoisampia marjovia lajikkeita. Tämä on hyvin huomioitu taimimyynnissä, sillä usein mesimarjaa myydään yhdessä astiassa kahta eri lajiketta. Mekin ostimme aluksi yhden taimipurkin, jossa oli sekaisin kahta lajiketta, 'Pima' ja 'Susanna', joista ensimmäinen on satoisampi ja jälkimmäinen taas hyvä pölyttäjä. Tuon taimipaakun jaoin vielä kahtia, jotta sain kaksi pikkumätästä vähän erilleen toisistaan. Mesimarja kasvaa meillä Sydänpolun alueella aurinkoisessa-puolivarjoisessa kohdassa, josta olemme kuorineet vain aivan pintamaan pois. Maaperä on hyvää, muhevaa metsämaata, melko kosteaakin, sillä tonttimme takana kasvaa rehevää sekametsää. Taimia varten kaivoin vain pienet kuopat, jotka täytin rhodomullalla. Aluksi meillä oli kuorikatetta taimien ympärillä pidättämässä kosteutta ja torjumassa rikkakasveja, mutta kasvustojen suurentumisen myötä olen aina vetänyt katetta syrjemmälle, jotta mesimarja pääsee paremmin leviämään. Nyt muutaman vuoden aikana näistä parista mättäästä on kasvanut jo parin neliömetrin kokoinen mesimarjakasvusto, jota joudun kitkemällä rajoittamaankin. Mesimarja leviää rönsyilemällä, tosin ei ainakaan meillä yhtä rivakasti kuin vaikkapa metsämansikka.

Istutuskesänä kastelin taimia alkuvaiheessa, mutta sen jälkeen ne ovat saaneet pärjätä veden suhteen omillaan. Kuivassa paikassa kastelu pitkän hellejakson aikana voi kuitenkin olla tarpeen. En myöskään ole lannoittanut niitä. Vuosi vuodelta kukinta on ollut runsaampi, ja marjasatokin on jatkuvasti lisääntynyt. Viime vuonna mesimarjoja taisi tulla parisen desilitraa. Määrää on vähän vaikea arvioida, sillä marjat kypsyvät usean viikon aikana ja meillä ne syödään suoraan mättäistä. Mesimarjan kanssa varsin samanoloinen on siitä jalostettu jalomaarain, jota meillä kasvaa mesimarjan vieressä, ja kasvustot ovat osin sekoittuneet, niin etten niiden rajapinnassa edes tunnista, kumpi on kumpaa. Jalomaaraimen pitäisi olla marjaltaan suurempi ja miedomman makuinen kuin mesimarja, mutta eroa en ole juuri huomannut. Myös jalomaarainta myydään kahta eri lajiketta yhdessä astiassa pölyttymisen parantamiseksi. Meillä nuo lajikkeet ovat 'Beata' ja 'Sofia'.

Lakka 'Nyby' on levinnyt laatikkoonsa mukavasti.

Lakan viljelyä varten meillä on Sydänpolun alueelle rakennettu ”pikkusuo”. Mies rakensi puusta 50cm korkean, pohjattoman kehikon, jonka sisäreunat vuorasimme elintarvikekäyttöön soveltuvalla muovilla. Paksu suodatinkangas niitattiin kehikon sisälle ”pussiksi” pidättämään kosteutta. Kaivoimme 40cm syvän kuopan, johon koko komeuden upotimme niin, että noin 10cm laatikosta jäi maanpinnan yläpuolelle. Paikka on aurinkoinen, mutta maaperä laatikon ympärillä on kosteaa hieman savensekaista metsämaata. Tämä ”pikkusuo” on täytetty rhodomullalla, ja kasteltuamme kasvualustaa runsaasti pääsimme istuttamaan lakkaa 'Nyby'.

Ensimmäisenä kesänä kastelimme aluetta noin kerran viikossa. Nykyisin pitkinä hellejaksoina saatamme ohi kulkiessamme lorauttaa kastelukannusta lakoillekin vähän vettä, mutta mitenkään säännöllisesti aluetta emme enää kastele. Lähellä olevia alppiruusuja ja atsaleoja lannoitan keväisin rhodolannoittella, josta saatan kipon pohjat koputella lakoille, mutta tätäkään en tee vuosittain. Lakka on levinnyt noin 0.5 neliömetrin kokoiseen laatikkoon kivasti ja se sai seurakseen karpaloakin. Tarkoituksenamme olisikin jossain vaiheessa suurentaa laatikkoa. Lakat päätyvät herkästi lintujen suuhun, joten raakileiden ilmaannuttua minulla on ollut tapana suojata laatikko pienisilmäisellä metalliverkolla.

Toivottavasti postauksestani on hyötyä niille, jotka miettivät näiden marjalajien kasvatusta puutarhassa. Jos lisää kysymyksiä heräsi asian tiimoilta, vastaan niihin mielelläni!:)

Mukavaa keskiviikkoa!

Minulle on vuosien aikana kertynyt lukuisia pikkuisia, ohuesta kankaasta tehtyjä pussukoita, joita on tullut esim. rihkamakorujen ostamisen yhteydessä tai lahjaksi. Nyt ajattelin ottaa osan pusseista hyötykäyttöön ja tehdä niistä talven saunomisia varten löylyveden tuoksuttamispusseja, joita liotetaan löylyvedessä ja tämän myötä ihana tuoksu leviää koko saunaan heitettäessä vettä kiukaalle.

Keräsin ja kuivasin koivunlehtiä ja täytin osan pusseista niillä. Rakkain saunatuoksuni on nimittäin vihdan tuoksu. Vihtaa meillä ei tule talvella käytettyä kuin joulusaunassa, jota varten olen aina yhden vihdan pakastanut. On kiva kokeilla myös uusia saunatuoksuja, joten kuivatuksen jälkeen pussukoihin päätyi lisäksi valamonruusun terälehtiä. Laventelin taimeni ovat vielä melko pieniä, mutta myöhemmin kesällä aion kuivattaa myös sitä samaan tarkoitukseen.

Tuoreet koivun lehdet ja ruusun terälehdet. Levittelin lehdet kuvan ottamisen jälkeen vielä ilmavammin aivan ohueksi kerrokseksi kuivatusta varten.

Koska pussit olivat valmiina, ei tehtäväkseni jäänyt kuin lehtien ja terälehtien kerääminen ja niiden kuivattaminen. Lehdet kuivuivat huoneenlämmössä ensin muutaman päivän talouspaperin päällä, jonka jälkeen vein ne vielä yhdeksi yöksi saunan jälkilämpöön. Sitten pääsinkin täyttämään pussit, jotka odottavat nyt talven löylyjä. Jos valmiita pusseja ei kotoa löydy, käyvät vaikkapa suodatinpussitkin tähän tarkoitukseen hyvin, kunhan ne vain sulkee esimerkiksi ompelemalla.

Keräätkö sinä puutarhan tuoksuja talven varalle? Jos keräät, missä muodossa ja mihin tarkoitukseen?

Iloa päivääsi!

Lomailimme lähes kaksi viikkoa kierrellen Pohjois-Saksaa, ajaen meno- ja paluumatkan Ruotsin ja Tanskan läpi ja piipahtaen lyhyesti Puolassakin. Matkalla oli ihanaa, mutta kiva oli palata kotiinkin. Kovasti jännitimme, miltä puutarha mahtaa näyttää oltuaan koko tuon ajan oman onnensa varassa. Kasvihuoneessa meillä on kastelujärjestelmä, mutta mietimme kyllä, onko siinä vesi riittänyt. Olimme onneksi tökkineet pullokastelijoita lisäksi, sillä vesi oli systeemistä loppunut matkan aikana kesken. Puutarha oli saapuessamme aivan toisen näköinen kuin lähtiessämme, kukkijat olivat vaihtuneet ja kitkemistäkin ilmaantunut taas ihan riittävästi. Kasvihuoneessa tomaatit ja tomatillot nuupattivat, mutta kastelun jälkeen nekin kaikki onneksi virkosivat. Otin puutarhastamme kuvia juuri ennen matkalle lähtöä ja nyt uudelleen kotiinpaluupäivänä. Tässäpä kuvasarja puutarhamme muutoksesta parin viikon aikana.:)

Porraspenkissä pari viikkoa sitten kukkivat enkeliperhoangervo ja vuorikaunokki 'Purple Heart'. Taustalla näkyvässä Kohopenkissä kiinanpioni 'Bowl of Beauty' on vielä nupussa.

Nyt vuorossa ovat kultahelokki, keltainen ja oranssi värililja, leimurakkaus ja myskimalva 'Rosea'. Kohopenkissä ensimmäiset jaloangervot ovat aloittamassa kukintaansa, kiinanpioni taas on jo omansa loppusuoralla.

Kaksi viikkoa sitten Liljarinteessä pääväri oli sininen maariankellon ja karpaattienkellon ansiosta. Vaaleanpunainen palavarakkaus 'Carnea' oli myös jo kukassa, samoin etelänruusuruoho.

Nyt palavarakkaus 'Carnea' ja etelänruusuruoho jatkavat edelleen, mutta Liljarinteen yleisilme on muuttunut sinisestä vaaleanpunaiseksi matalan värililjan ja pioniunikkojen ansiosta.

Kaaripenkin kaunottarena olivat kaksi viikkoa sitten pionit.

Nyt pionien pääkukinta on jo ohi, yksittäisiä nuppuja avautuu vielä. Väriä penkkiin tuovat sen sijaan myskimalva 'Alba', punaväriminttu ja kurjenpolvet.

Kasvihuone ennen reissua...

... ja sen jälkeen. Etenkin tomaattien ja maissin kasvun huomaa selvästi.

Olen tämän pari viikkoa ollut blogimaailmasta pääosin tauolta, postaukset tein tosin etukäteen valmiiksi. Nyt yritän taas aktivoitua mm. kommenttien kanssa, jotka laahaavat minulla pahasti jäljessä. Kiitos teille kaikille ihanista kommenteistanne!<3 Niitä on ollut hauska lukea, ja yritän vastata niihin mahdollisimman pian.

Kaunista viikonloppua!

Palasimme muutama päivä sitten melkein parin viikon lomalta, jolla pääkohteemme oli Pohjois-Saksa, mutta piipahdimme myös Puolassa ja ajoimme meno- ja paluumatkalla Ruotsin ja Tanskan halki. Matkalta tuli ostettua puutarha-aiheisia tuliaisia, tottakai.:) Vierailimme myös useissa upeissa puutarhoissa, joista kuvasaalis on valtava. Kotiintuomisina onkin myös monta ihanaa, uutta ideaa omaan puutarhaamme. Puutarhavierailukohteistamme postailen myöhemmin lisää, kunhan ehdin käydä kuvia läpi.

Kotiin tuomisina meillä oli puutarha-aiheinen naulakko, joka ehkä päätyy tulevan puutarhavaraston seinälle. Myös siemenpusseja ostin muutamia, mm. tomaattien, kurkun, retiisin, mustajuuren, kaalien ja tuoksukaunokin siemeniä. Mukaan tarttui myös suloinen, betoninen lintujen juoma-allas. Pahvilaatikossa on ruosteenvärinen, metallinen aurinkokello, joka odottaa vielä kokoamistaan.

Lintujen juoma-allas

Tämän matkan tärkeimpiä puutarhatuliaisia taitavat olla kuitenkin kiertämistämme puutarhoista kertyneet muistot ja ideat. Laitan tähän loppuun vielä tämän yhden tunnelmakuvan yhdestä upeasta puutarhasta, jossa kävimme, Kielin vanhasta kasvitieteellisestä puutarhasta. Lisää kuvia on sitten luvassa myöhemmin.:)

Hyvää alkanutta viikkoa!

Postasin helmikuussa siitä, miten puutarhaamme on tulossa tänä kesänä kukkiva pöytä, jonka mieheni nikkaroi talven aikana vanhasta kaapelikelasta. Suunnittelmanani oli laittaa pöytään kasvamaan jotakin kesäkukkaa ja kylvinkin multatilaan toukokuussa sinisievikin siemeniä. Nyt pöytä on vihdoin puhjennut kukkaan!

Kukkiva pöytä on kesän aikana muuttanut puutarhassamme paikasta toiseen. Milloin se on ollut kasvihuoneen luona, milloin terassilla. Se on sen verran pieni, että minäkin jaksan sen helposti kantaa. Nykyisestä paikastaan pöytä on siirtymässä taas todennäköisesti aivan lähiaikoina, sillä meille on ensi kesänä tulossa kiveys kasvihuoneen lähistölle ja pohjien tekeminen sille olisi tarkoitus aloittaa jo piakkoin.

Sinisievikki on kaunis ja herkkä kesäkukka, mutta ensi vuonna kokeilen tähän ehkä jotain vähän lehtevämpää kasvia. Esimerkiksi runsaasti pöytälevyn päällekin rönsyilevä petunia voisi olla kiva vaihtoehto. Toisaalta samettikukka tai matala, tuuhea kehäkukkakin voisi olla tässä kaunis. Pöytä on sen verran matala, että kovin kookas kesäkukka tähän ei sovi, korkeintaan n. 25 cm korkea kasvi olisi passeli.

Sinisievikkiä olen kylvänyt jo muutamana vuonna peräkkäin, sillä pidän sen hennon sinisistä kukista. Täydellistä paikkaa sille en vielä ole löytänyt, viime vuonna se jäi muiden kukkijoiden jalkoihin ja tämän vuotisessa paikassaan se jää vähän vaatimattoman näköiseksi. Sopivan paikan metsästys jatkuukin taas ensi vuonna.

Iloa päivääsi!

Kasvihuoneessa viimeisten viikkojen aikana kasvu on ollut todella nopeaa. Kurkut ovat venähtäneet ihan silmissä, tomaatit pukkaavat raakileita, maissit ovat aloittaneet kukintansa ja satoakin tulee päivä päivältä enemmän. Chilejä, kurkkuja ja paprikoita on päätynyt meillä lautaselle jo muutaman viikon ajan, tomaateista ensimmäiset kypsynevät lähipäivinä ja ensimmäisten tomatillojenkin sadonkorjuu alkaa olla käsillä. Tervetuloa kurkkaamaan kasvihuoneviidakkoomme!

Kasvihuone on nyt etenkin öisin ollut aikamoinen viidakko, sillä olen matalien ulkolämpötilojen vuoksi joutunut nostamaan sinne myös terassilla olevat tomaatit, chilit ja paprikat. Toissapäivänä kasvit saivat olla siellä päiväsajankin, sillä koko päivä oli kolea, alle kymmenen astetta.

Siemenkirjeestä peräisin oleva nimetön oranssi suippopaprika on tehnyt makoisaa satoa jo hyvän aikaa. Täytyy kerätä tästä siemeniä talteen, sillä tätä kylvän ehdottomasti jatkossakin!

Paprika 'California Wonder' onnistui vihdoinkin! Olen kylvänyt tätä useana vuonna, ja jostain syystä se on aina vain kukkinut koko kesän, mutta ei ole lähtenyt tekemään kunnon raakileita. Nyt on ensimmäinen paprika jo lupaavan punertava ja vihreitä raakileitakin useita.

Maissi 'Golden Bantam' kukkii.

Kasvihuonekurkuista 'Iznik' on tällä hetkellä satoisin. Myös 'Delikatesse' tekee kurkkuja jo mukavaa tahtia, mutta 'Chinese Slangen' vasta aloittelee kukintaansa.

Suosikkichilistäni 'Hungarian Yellow Wax Hot' pääsin korjaamaan satoa ensimmäisen kerran jo kesä-heinäkuun vaihteessa. Sitä on riittänyt säilöttäväksi astikin ja lisää on tulossa.

Viime vuonna siemenestä kylvämäni ja sisällä talvettamani ananaskirsikat tekevät jo raakileita. Viime vuonna ne olivat tässä vaiheessa vasta kuukautta myöhemmin. Jospa tänä vuonna saisimme satoa jo kasvihuoneesta eikä vasta marraskuussa kasvivalojen alta sisältä. :)

Tomatilloa kylvin tänä vuonna ensimmäisen kerran, ja nyt ensimmäiset hedelmät alkavat pikku hiljaa vaikuttaa kypsiltä. Kukkia ja raakileita on taimissa valtavasti luvaten runsasta satoa.

Vesimelonin 'Sugar Baby' kukinta alkoi tänä vuonna pari viikkoa viime kesää myöhemmin. Heinäkuun viileinä viikkoina taimien kehitys tuntui pysähtyvän kokonaan, mutta helteiden aikana nuppuja alkoi lopultakin kehittyä. Poikakukkia ehti olla jo jonkin aikaa, mutta nyt vihdoin ilmestyivät tyttökukatkin ja pääsin pienen vesivärisiveltimen kanssa pölytyshommiin.

Jos sinulla on kasvihuone, mitä sinne kuuluu? Mitkä ovat olleet kesän onnistumisia, entä onko tullut ikäviä yllätyksiä?

Aurinkoista torstaita ja satoisaa kesän jatkoa!

Yksi tämän kesän puutarhaprojekteistamme on ollut monivuotisten yrttien ruukkupuutarha, jonka päätin tehdä mansikkamaan viereen. Aiempina vuosina olen aina loppusyksyllä kaivanut ruukuissa kasvaneet monivuotiset yrtit esimerkiksi istutuslaatikoihin talvehtimaan ja sitten keväällä olen taas nostanut ne takaisin ruukkuihin pois kylvöjen tieltä. Joitakin yrttiruukkuja olen talvettanut myös tuivion oksien suojassa. Halusin kuitenkin monivuotisille yrteille oman tarhansa, jossa ne voisivat olla paikoillaan vuodesta toiseen. Vaihtoehtoja mietittyäni päätin toteuttaa yrttitarhan buried pot garden -tyyppisenä eli maahan upotettuna ruukkutarhana.

Kukkivan Penkin ja Rinnepenkin välimaastoon jääneelle kapealle alueelle on ollut haastava keksiä "järkevää" käyttöä, mutta mansikkamaa ja nyt sen vieressä oleva buried pot garden sopivat mielestäni paikoilleen erinomaisesti. Mansikkalaatikot ovat vielä harsojen alla, sillä viimeiset marjat ovat siellä punastumassa. Käytin ruukkupuutarhaan muutamaa eri ruukkukokoa, sillä se tuo mielestäni yleisilmeeseen kivaa vaihtelua ja rytmikkyyttä.

Aiemmin postaukseni aiheena ollut kaarisilta johdattaa mansikkamaalle. Yrtit on istutettu ruukkuihin, joista on pohja poistettu. Etualalla oleva iisoppi alkaa pian kukkia, oikeassa reunassa sitruunamelissa. Takana vasemmalla venäläinen rakuuna ja sen vieressä kukassa oleva korianteri.

Keväällä siemenestä kasvattamani laventeli ja kuukausimansikka 'Alexandra' rajaavat buried pot gardenin aluetta. Toivoisin kovasti laventelien talvehtivan ja muodostavan jatkossa tiheän kasvuston, mutta jos ne eivät pärjää, teen reunuksen todennäköisesti kokonaan kuukausimansikasta. Vasemmalla ruukussa ruohosipuli, keskellä iisoppi, oikealla viherminttu.

Kukkivan Penkin vierestä terassille päin. Venäläinen rakuuna viihtyy hyvin nykyisellä paikallaan.

Luonnonkivet erottavat vaalean koristekiven laventelin ja kuukausimansikan multatilasta. Etualan ruukussa timjami, vasemmalla viherminttu, keskellä ryytisalvia, jonka taakse jää sitruunamelissa, ja oikealla kiinansipuli. Kukkivassa penkissä "rönsyilevät" ruiskaunokit.

Kasvihuoneen, istutuslaatikoiden ja buried pot gardenin väliin jäävä alue tulee meillä jatkossa olemaan työn alla. Haaveissa siintävät nimittäin kivetty istuskelualue, lisää istutuksia ja oma alueensa yksivuotisille yrteille. Näiden toteuttaminen jää kuitenkin myöhemmäksi, ehkäpä ensi kesäksi.

Iloista viikonloppua!

Nyt elokuun ensimmäisenä maanantaina osallistun jälleen omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan, jossa on tarkoitus tällä kertaa käsitellä säähän liittyviä asioita puutarhan ja omavaraistelun kannalta. Tämä kesä on ollut kuiva, samoin viime kesä, jolloin sen vähäisenkin sadeveden kerääminen hyötykäyttöön helpottaa vesivajausta edes jonkin verran. Ajattelinkin kirjoittaa nyt sadeveden keräyksestä, sillä se on asia, joka meitäkin on askarruttanut jo jonkin aikaa.

Yksi sadevesitynnyreistämme on mansikkamaan luona, josta on lyhyt matka esimerkiksi kasvihuoneelle. Sadevesitynnyreiden päällä meillä on suojaverkot (kuvaushetkellä kasteluhommat olivat kesken, jonka takia verkko ei näy kuvassa).

Postasin sadevesien talteenotosta reilu vuosi sitten keväällä, jolloin kerroin meidän hankkineen rännirosvot sadevesien johtamiseksi keräysastioihin. Silloin pohdimme, että upottaisimme jossain vaiheessa ison sadevesisäiliön maahan ja pumpulla ottaisimme siitä veden. Tämän kesän aikana suunnitelmamme ovat kuitenkin muuttuneet tämän suhteen. Rännirosvot meillä ovat edelleen ahkerassa käytössä, ja niistä vesi johdetaan kolmeen 200 litran tynnyriin. Kevättalvella keräsimme tynnyrit täyteen lunta, josta riitti kasteluvedeksi pitkälle toukokuuhun. Alkukesän pärjäsimme talteenotetuilla sadevesillä hyvin, mutta heinäkuussa tynnyrit lopulta tyhjenivät ja jouduimme turvautumaan vesijohtoveteen lähinnä ruukkupuutarhan, kasvihuoneen ja uusien istutusalueiden kastelussa. Nyt parin viikon aikana sateita on taas ajoittain ollut ja olemme saaneet vettä talteen tynnyreihinkin.

Rännirosvon avulla sadevedet saa johdettua puutarhaletkua pitkin haluttuun kohteeseen. Jos vettä sataa kaatamalla, liika vesi menee normaalisti sadevesiviemäriin.

Maahan upotettavan säiliön sijasta olemme kuitenkin nyt alkaneet kääntyä siihen suuntaan, että iso sadevesisäiliö tulisi maan päälle, mutta maisemoisimme sen esimerkiksi köynnöskasveilla. Tässä vaihtoehdossa houkuttaa mm. säästyminen valtavalta kaivamisurakalta, jota riittää muutenkin ihan tarpeeksi. Lisäksi maan päällä oleva säiliö olisi jatkossa helpompi siirtää, jos sen haluaakin toiseen paikkaan. Paikka säiliölle on jo mietittynä, mutta tänä kesänä emme todennäköisesti ehdi asian eteen tehdä vielä mitään, vaan menemme nykyisellä tynnyrisysteemillä. Joskus vuosien kuluttua toivoisin, että saisimme puutarhaamme tehdyksi myös pienen lammen, joka toimisi sadevesilammikkona. Silloin sadevesisäiliöstä voisi ehkä luopua kokonaankin.

Sitten vielä omavaraisuuskuulumisten pariin! Monivuotisten yrttien ruukkutarha valmistui vihdoinkin ja siitä postasinkin pari päivää sitten. Tein yrttitarhan buried pot garden -tyyliin upottamalla maahan ruukkuja, joista poistimme pohjat. Yrttitarhaan istuttamani yrtit ovat jo muutaman talven selvinneet hyvin reikäpohjaisissa ruukuissa, jotka olen upottanut myöhään syksyllä istutuslaatikoihin. Osa yrteistä taas on ollut näissä ruukuissaan tuivion katveessa. Toivon mukaan kasvit talvehtivat uudessa paikassa hyvin, ainakin olosuhteiden luulisi olevan suotuisammat kuin aiemmin.

Yrttitarha tuli mansikkamaan ja kasvihuoneen läheisyyteen. Kaarisilta johdattaa yrttimaan yli mansikkalaatikoille.

Puutarhasta satoa on kertynyt jo säilöttäväksi asti mukavasti etenkin herukoista, puutarhamansikoista ja -vadelmista. Myös chiliä 'Hungarian Yellow Wax Hot' on jo talven varalle mukava määrä. Nyt heinä-elokuusta alkaen iso osa kasviksistamme tulee omasta puutarhasta, mikä on aivan ihana asia. Omaa satoa vain ei voita mikään! Sadonkorjuun myötä istutuslaatikoihin on tullut lisää tilaa, ja näihin aukkokohtiin olen kylvänyt uusia eriä mm. salaatteja ja retiisejä. Hunajan sadonkorjuukin on jo vähitellen aloitettu, ja ainakin tällä hetkellä senkin suhteen satonäkymät ovat tälle vuodelle ihan hyvät. Kompostointialue nytkähti vihdoin viikonloppuna eteenpäin, kun mies "vapautui" terassinlaajennusurakasta valmistelemaan kompostorien alle tulevaa laatoitusta. Ehkäpä minulla on ensi kuussa siitäkin lisää kerrottavaa ihan kuvien kera.:)

Eilen lautaselle päätyi porkkanoita, valkosipulia, kyssäkaalia, kaskinauriita, chiliä ja tomatilloa.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- huhtikuu: Suunnitelmat tälle vuodelle ja kirjavinkkejä omavaraisuuteen liittyen

- toukokuu: Kasvimaa ja ruukkupuutarha

- kesäkuu: Puutarhan marjat

- heinäkuu: Suunnitelmien eteneminen ja mangoldiherkkuja

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuvista blogeista:

Kohti laadukkaampaa elämää

Rakkautta ja maanantimia

Aurinkoista uutta viikkoa!

Kesän kuluessa olemme työstäneet puutarhaamme taas useita uusia istutusalueita. Näiden lisäksi olen tehnyt kasvihankintoja kuitenkin myös vanhoihin kukkapenkkeihin. Osa näistä täydennyksistä on tullut kasvimenetyksien tilalle, osa taas kohtaan, joka on vain odottanut sopivan kasvin löytymistä. Tässäpä muutamia tämänkesäisiä puutarhamme täydentäjiä!:)

Puolikuun penkkiin amurinkärsäkallan viereen pääsi kärsäkalloihin kuuluva Arisaema ciliatum var. liubaense, jolle suomenkielistä lajikenimeä en ole löytänyt.

Sydänpolulla rönsyakankaali 'Chocolate Chip' pääsi kapealehtikalmian alle maanpeittäjäksi. Myös toinen rönsyakankaali, 'Black Scallop', päätyi samalle alueelle alppiruusun alle.

Sydänpolulle istutimme aivan tontin takanurkan luo hurmevaahteran tuomaan kaivattua vaihtelua vihreälehtisten kasvien sekaan.

O-penkki sai täydennystä valkoisesta sinivuokosta 'Alba'. Toivon sen kukkivan ensi keväänä kaverina lähistöllä kasvavalle tavalliselle sinivuokolle.

Sinivaleunikolle en ole löytänyt puutarhassamme kunnon paikkaa, jossa se menestyisi hyvin. Tällä kertaa se päätyi kokeilemaan Liljarinteeseen, josko siellä olisi otolliset kasvuolosuhteet.

Metsätammen istutimme Liljarinteen alapuolelle nuotiopaikan luo. Alueella kasvaa suuria koivuja, joista pari näyttää siltä, että niiden kaatamista voi joutua harkitsemaan lähivuosina. Metsätammen lisäksi alueelle päätyi punatammi ja punalehtikoivu. Toiveena olisi, että uudet puut ehtisivät jo vähän kasvaa ennen koivujen kaatoa, jotta alue ei jäisi aivan puuttomaksi. Kuvassa tammella on näköjään vielä kaupan tukikeppi, mutta nyt sekin on saanut jo asialliset tuet.

Näiden lisäksi tämänkesäisiä täydentäjiä ovat olleet myös mm. tiiunruusu, loistomagnolia ja sihteerikkömagnolia 'Susan' Liljarinteessä, harjaneilikka Porraspenkissä ja ruusuorapihlaja etupihalla. Toivon mukaan nämä täydennykset jäävät puutarhaamme pitkäkestoiseksi iloksi!

Mukavaa keskiviikkoa!

Liljojen kukintaa alan aina odottaa pionien kukinnan jälkeen. Niiden molempien kukat ovat suuria, näyttäviä ja hyväntuoksuisia, ja kuuluvat suosikkeihini. Lisäksi ne molemmat sopivat hyvin leikkokukiksikin. Heinäkuun loppupuolella ensimmäiset liljat aloittivat meillä kukintansa, ja siitä lähtien uusia lajikkeita on vähitellen puhjennut kukkaan. Osa liljoistamme on vielä nupussa, joten liljailottelua on luvassa vielä hyvän aikaa. Tässä kuvakoostetta tähän mennessä nuppunsa avanneista liljoistamme!

Matala värililja 'Disco' reunustaa Liljarinnettä kahdessa eri kohtaa. Sen kukinta on ollut upean runsas, vaikka istutin sipulit vasta viime kesänä.

Tänä vuonna ensimmäisenä liljoistamme kukki värililja 'Lollypop', joka myös on Liljarinteessä.

Osa Liljarinteen liljoista on peräisin sekoituspusseista enkä tiedä niiden lajikkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi tämä keltainen, melko korkea lilja ja samoin taustalla näkyvä oranssi lilja.

Oranssin liljan ja vaaleanpunaisen LA-hybridi liljan 'Brindisi' yhdistelmä on minusta kaunis. Alhaalla oikealla pilkottaa värililja 'Patricia's Pride', jota lisäsin viime kesänä Liljarinteeseen pikkuruisista sivusipuleista ja tämä on nyt yksi niistä.

Sinnikäs, pieni värililja 'Patricia's Pride' yllättäen kukki jo tänä vuonna pikkuruisella kukalla lähellä maan rajaa. Sen vieressä olevat kaverit kasvattivat vain lehtivarren. Ensi vuonna nämäkin liljat kasvavat varmasti jo korkeammiksi ja ehkäpä niistä useampi intoutuu kukkimaankin.

Kaaripenkissä lilja LA-hybridi 'Kingdom' kukkii toisina kesinä mahtavasti, toisina vaatimattomammin. Tämä kesä on taas niukemman kukinnan aikaa.

Porraspenkin ylimmällä portaalla keltainen värililja on levinnyt kivasti. Alunperin olen paikalle istuttanut kolme sipulia. Keskimmäisellä portaalla on taas nimettömiä liljoja kukkasipulisekoituspussista. Takana vasemmalla erottuvat Kohopenkin puuliljat 'Pink Palace', jotka ovat tänä vuonna ennennäkemättömän korkeita ja runsasnuppuisia. Niiden kukintaa odotan innolla! Samaa puuliljaa löytyy myös Kaaripenkistä ja sielläkin nuppuja on aiempaa enemmän, muttei läheskään yhtä paljon kuin Kohopenkissä.

Porraspenkin keltainen lilja on alunperin Lidlistä pari-kolme vuotta sitten kevättalvena ostettu sisälle ruukkuliljana. Säilytin sipulit kukkien ja varsien kuihduttua ja istutin ne seuraavana kesänä maahan.

Porraspenkin keskiportaan nimetön lilja on kauniin kirjava...

... ja sen vieressä on toinen kirjava, nimetön väripilkku.

Postailen liljoista varmaankin vielä toisen kerran, kunhan lisää lajikkeita puhkeaa kukkaan. Tuntuu, että liljoja voisi ihastella niin kuvissa kuin puutarhassakin loputtomiin.:)

Kauniita elokuisia päiviä!

Suuria linjoja

Puutarhavierailulla: Avoimet Puutarhat, osa 1

Puutarhavierailulla: Avoimet Puutarhat, osa 2/5

Puutarhavierailulla: Avoimet Puutarhat, osa 3/5

Puutarhavierailulla: Avoimet Puutarhat, osa 4/5

Puutarhavierailulla: Avoimet Puutarhat, osa 5/5

Ruusuisia päiviä

DIY: Kaarisilta puutarhaan

Kivikossa kukkii

Pionien aikaan

Mesimarjan ja lakan kasvatus puutarhassa

DIY: Tuoksujen sadonkorjuu - saunatuoksupussit

Kotiinpaluu < 3

Puutarhatuliaisia

Kukkiva pöytä

Kasvihuoneviidakossa

Esittelyssä Buried Pot Garden - monivuotisten yrttien ruukkupuutarha

Unelmana omavaraisempi elämä: Sadeveden kerääminen

Täydennyksiä

Liljoja, liljoja, liljoja!